Miksi parjatun peruskoulumme oppilaat voittivat OECD:n kansainvälisen koulusaavutusvertailun? Miksi monet lapset kärsivät masennuksesta, miksi nuoret viiltelevät itseään? Miksi koululainen tappaa?

Kasvatustieteen professori Kari Uusikylä on ottanut julkisuudessa rohkeasti kantaa kasvatuksen ja koulutuksen arvokysymyksiin. Hän on puolustanut suomalaista koulua, opettajia ja lapsen oikeutta kasvaa eheäksi ihmiseksi oman psykofyysisen kehityksensä määräämässä aikataulussa, turvallisten ja kypsien aikuisten ohjaamana. Erityisesti Uusikylä on korostanut jokaisen ihmisen oikeutta löytää omat erityislahjansa ja toteuttaa niitä luovasti, samalla tuntien vastuunsa muista ihmisistä. Kasvatustieteilijänä ja opettajankouluttajana Uusikylä on puolustanut selväsanaisesti suomalaista opettajaa, opettajankoulutusta ja kasvatustiedettä asiatonta kritiikkiä ja mustamaalausta vastaan. Kirjaan on koottu Uusikylän artikkeleita 15 vuoden ajalta, mukana on myös monia tuoreita, ennen julkaisemattomia. Artikkelien yhteyteen on koottu lainauksia sellaisista lehtikirjoituksista, jotka ovat saanet Uusikylän virittelemään vastatuliaan. Vastatulethan ovat vanha keino tulipalojen torjunnassa. Kun maastopalo uhkaa, vastatulet syövät sen voimaa ja uhkaaava tuli voi sammua. Kasvatuksen ja koulutuksen lähihistoria arvokonflikteineen näyttäytyy tekstien valossa herkullisen selvänä ja vivahderikkaana. Uusikylä sanoo rohkeasti oman kantansa, mutta vaatii lukijaa ajattelemaan itsenäisesti. Kukaan kun ei voi ajatella kasvattajan puolesta. ”Oppimestarin rooli on minulle vastenmielinen, mutta opettaja olen koko sielultani”, Uusikylä sanoo.